Kaamosväsymyksen ja syysflunssan taltuttamiseen on vanhalla kansalla ollut tuhdit konstit: villasukat jalkaan, mustaherukkamehua höyryävään kuppiin ja yrttiteetä santsikuppiin. Marjoja kannattaakin nyt kaivaa lautaselle pakkasen uumenista, eikä säästää kaikkia kevääseen. Etteivät unohdu pakasteen uumeniin juhannukseen asti, kuten meidän tuvassamme usein tapahtuu.
Jos olet ahkeroinut keväällä ja kesällä kotimaisia luonnonkasveja kuivatuiksi teeaineksiksi kaappiin, voi niistä pyöräyttää kätevästi viherjauhetta. Lehtivihreäjauhe on sellaisenaan tehokas lisäravinne ja maun antaja keittoihin, myslilautaselle ja pirtelöiden sekä puurojen sekaan. Merja Niemi neuvoo Aurinkoista ruokaa -kirjassaan valmistamaan lehtivihreäjauhetta kuivatuista luomuporkkanoiden, retiisien ja punajuurten naateista, sekä lisäämään joukkoon kuivattua sinimailasta.
Kesällä kuivattamisen jälkeen hienonsin keräämäni lehdet pieneksi silpuksi purkkeihin. Nyt otin reilun lusikallisen kutakin ja jauhoin morttelissa entistä hienommaksi jauheeksi. Pyöräytin tehosatsin viherjauhetta persiljasta, nokkosesta, voikukasta, rautayrtistä, mustaherukasta ja vadelmasta. Seoksessani on mm. E-vitamiinia ja karoteenia, C-vitamiinia, rautaa, kuparia, B-ryhmän vitamiineja, sun muita kivennäisaineita. Mustaherukanlehdissä on erityisen runsaasti C-vitamiinia, joten lisäsin niitä reilulla kädellä tähän syystalven sekoitukseen.
Viherjauheeseen sopivat edellä mainitsemieni kasvien lisäksi maitohorsmanlehdet, poimulehti, siankärsämö, väinönputki, maahumala, pihatähtimö, lehtikaali, apilanlehdet, koivunlehdet ja villinä kasvavien mansikoiden lehdet. Nokkosesta ja väivönputkesta kannattaa hyödyntää erityisesti siemenet, joita on käytetty kautta aikain esimerkiksi syöpälääkkeenä - niin tehokkaita ne ovat.
Maagista voimaa seokseen saa, kun sen valmistaa täysikuulla morttelissa jauhaen ja samalla visualisoiden miten parantava, elvyttävä ja voimauttava viherseos on. Sillä niinhän se on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti