maanantai 18. maaliskuuta 2013
sunnuntai 17. maaliskuuta 2013
Tasataan välillä
Päivä mittaa itsensä hangelle. Hiihtoladut ovat yhtä pitkiä kuin yön nukutut tunnit. Aurinko tasaa yölliset varjot ja pistää hangen sulamaan. Yöllä vielä talvi nipistää, puree posket, haukkaa nenänpäästä. Kevätpäiväntasaus on pimeän ja valon tasapainoa, kylmän ja lämpimän leikkiä.
Talvipäivänseisauksena nostin maljan ja asetin tavoitteita tulevalle vuodelle. Kevätpäiväntasaus on tästä neljännesvuoden eteenpäin ja sopiva aika palauttaa mieleen mitä muutama kuukausi sitten asetin tavoitteeksi. Reflektoin miten olen lähtenyt luovimaan tavoitteita kohti ja ovatko ne alkaneet toteutua elämässäni. Juon taas maljan ja vahvistan tavoitteet. Kevätpäiväntasaus on erityisen hyvää aikaa manifestoida tavoitteita elämäänsä, sillä onhan se vanha kasvun ja hedelmällisyyden juhla.
Kevätpäiväntasaukseen liitetään monta kasvun symbolia. Rairuoho. Munat. Hedelmälliset puput. Kirkkaat ja iloiset värit. Virpomisen perinne juontaa juurensa vanhaan tapaan, jossa perheen lapset toivat ulkoa sisälle pirttiin ensimmäisen viheriöivän oksan. Suomessa virvotaan pajunoksilla, jonka pörröiset pajunkissat tuovat mieleen kissanpoikaset. Pimeän ja valon yhtämittaisella hetkellä on hyvä peilata oman elämänsä tasapainoja; olenko jakanut arkeni riittävästi työlle ja levolle, ulkoilulle ja sisällä puuhailulle, vahvistavalle liikunnalle ja palauttavalle rentoutumiselle.
Valo paljastaa pölyhiukkaset. Kevätsiivous tuvalle ja omalle mielelle. On mukava kantaa talven tunkkaiset matot latoon odottamaan kesää ja levittää pestyille lattioille viime kesänä mäntysuovalla kuuratut räsymatot. Ne tuoksuvat kesältä jo valmiiksi.
Talvipäivänseisauksena nostin maljan ja asetin tavoitteita tulevalle vuodelle. Kevätpäiväntasaus on tästä neljännesvuoden eteenpäin ja sopiva aika palauttaa mieleen mitä muutama kuukausi sitten asetin tavoitteeksi. Reflektoin miten olen lähtenyt luovimaan tavoitteita kohti ja ovatko ne alkaneet toteutua elämässäni. Juon taas maljan ja vahvistan tavoitteet. Kevätpäiväntasaus on erityisen hyvää aikaa manifestoida tavoitteita elämäänsä, sillä onhan se vanha kasvun ja hedelmällisyyden juhla.
Kevätpäiväntasaukseen liitetään monta kasvun symbolia. Rairuoho. Munat. Hedelmälliset puput. Kirkkaat ja iloiset värit. Virpomisen perinne juontaa juurensa vanhaan tapaan, jossa perheen lapset toivat ulkoa sisälle pirttiin ensimmäisen viheriöivän oksan. Suomessa virvotaan pajunoksilla, jonka pörröiset pajunkissat tuovat mieleen kissanpoikaset. Pimeän ja valon yhtämittaisella hetkellä on hyvä peilata oman elämänsä tasapainoja; olenko jakanut arkeni riittävästi työlle ja levolle, ulkoilulle ja sisällä puuhailulle, vahvistavalle liikunnalle ja palauttavalle rentoutumiselle.
Valo paljastaa pölyhiukkaset. Kevätsiivous tuvalle ja omalle mielelle. On mukava kantaa talven tunkkaiset matot latoon odottamaan kesää ja levittää pestyille lattioille viime kesänä mäntysuovalla kuuratut räsymatot. Ne tuoksuvat kesältä jo valmiiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)