Luonto ja seinäkalenteri käänsivät uuden lehden kerrankin saman yön aikana. Heinäkuun ensimmäinen päivä tuoksui lämpimille kesäkukille, kostean rehevälle metsälle ja pihkalle. Ilman liike pysähtyy kuulaista kesäkuun aamuista, eikä tuuli virvoita samalla tavalla.
Heinäkuu on laiskakuu. Heinäkuu on leikkikuu. Heinäkuu on matonpesukuu. Talvella henkisyys kaivautui sisäänpäin, etsi jumalyhteyttä ja kaivoi lumeen kanavia rukoukselle. Nyt se räjähtää ulospäin tuhansina kukkivina kasveina, valvoo maagisessa yössä ja puhuu jumalattaren valkeille jäniksille.
Kesän maagisuus väreilee lammen pinnassa. Peilikuvan läpi näkyy maailma, jossa hanhien kyljet ovat hopeata, kultaa ja pronssia. En meditoi lausumalla mantraa. Teen meditatiivista työleikkiä keräämällä kuivia risuja ja puusilppua tyhjiin maitopurkkeihin. Säästöhalkoja elokuun iltoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti