maanantai 25. maaliskuuta 2013

Sanatonta rakkautta

Kun rakastat, tule pois päästäsi ja laskeudu sydämeesi. Kun rakastelet, tule pois ajatuksistasi ja ole läsnä, tunne ja hengitä rakkautta. Rakkaus ei tarvitse sanoja, verbalisointia, käsitteitä. Se on puhdasta kokemista oman sielun ytimestä käsin.

Osho puhuu Tantrasta näin:

Shiva kehottaa ihmistä muuttumaan rakkaudeksi.Hyväiltäessä muutu hyväilyksi, muutu suudelmaksi. Unohda itsesi niin täydellisesti, että voit sanoa: "Minua ei ole, ainoastaan rakkaus on." Silloin ei syki sydän vaan rakkaus. Silloin ei kierrä veri vaan rakkaus. Silloin eivät näe silmät vaan rakkaus. Silloin eivät ojennu kosketukseen kädet vaan rakkaus.

Ajatusten taustalla on jooginen ja tantrinen ajatus hiljentää mieli ja lopettaa päänsisäinen analysointi. Kun tämä tapahtuu, ihminen on osa suoraa kokemusta. Suora kokeminen ja sen tiedostaminen tapahtuvat aina tässä hetkessä. Tällöin emme mieti huomisen kauppalistaa tai rakastelun lopussa odottavaa hekumaa, vaan olemme yhtä kulloisenkin hetken kanssa. Mieli haluaisi usein kiirehtiä asioiden edelle, mutta vain tässä hetkessä eläminen ja kokeminen tuo elämään elämän hengen.

Yritän tuoda elämääni enemmän rakkautta hengittämällä tunnetilojen läpi. Jos olen ärtynyt, hengitän ärtymyksen läpi ja kokeilen, voisinko kohdata ärtymyksen rakastavasti. Usein pelkkä negatiivisen tunnetilan tiedostaminen auttaa. Voin astua askeleen taaksepäin ja miettiä, valitsenko tämän tunteen vai en. Hengitän tunteen läpi.




 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tasataan välillä

Päivä mittaa itsensä hangelle. Hiihtoladut ovat yhtä pitkiä kuin yön nukutut tunnit. Aurinko tasaa yölliset varjot ja pistää hangen sulamaan. Yöllä vielä talvi nipistää, puree posket, haukkaa nenänpäästä. Kevätpäiväntasaus on pimeän ja valon tasapainoa, kylmän ja lämpimän leikkiä.

Talvipäivänseisauksena nostin maljan ja asetin tavoitteita tulevalle vuodelle. Kevätpäiväntasaus on tästä neljännesvuoden eteenpäin ja sopiva aika palauttaa mieleen mitä muutama kuukausi sitten asetin tavoitteeksi. Reflektoin miten olen lähtenyt luovimaan tavoitteita kohti ja ovatko ne alkaneet toteutua elämässäni. Juon taas maljan ja vahvistan tavoitteet. Kevätpäiväntasaus on erityisen hyvää aikaa manifestoida tavoitteita elämäänsä, sillä onhan se vanha kasvun ja hedelmällisyyden juhla.

Kevätpäiväntasaukseen liitetään monta kasvun symbolia. Rairuoho. Munat. Hedelmälliset puput. Kirkkaat ja iloiset värit. Virpomisen perinne juontaa juurensa vanhaan tapaan, jossa perheen lapset toivat ulkoa sisälle pirttiin ensimmäisen viheriöivän oksan. Suomessa virvotaan pajunoksilla, jonka pörröiset pajunkissat tuovat mieleen kissanpoikaset. Pimeän ja valon yhtämittaisella hetkellä on hyvä peilata oman elämänsä tasapainoja; olenko jakanut arkeni riittävästi työlle ja levolle, ulkoilulle ja sisällä puuhailulle, vahvistavalle liikunnalle ja palauttavalle rentoutumiselle.

Valo paljastaa pölyhiukkaset. Kevätsiivous tuvalle ja omalle mielelle. On mukava kantaa talven tunkkaiset matot latoon odottamaan kesää ja levittää pestyille lattioille viime kesänä mäntysuovalla kuuratut räsymatot. Ne tuoksuvat kesältä jo valmiiksi.