perjantai 23. maaliskuuta 2012

Ajankäytöstä & joogasta

Kevät, valo, sulavat pellonpientareet, lirisevät ja solisevat purot kohisevat kultaisena energiana kehossa. Makuuhuoneeseen tulviva valo herättää nukkujat ennen seitsemää. Aamurukous. Omistautuminen. Päivä voi alkaa.

Ravitseva aamupala marjoista, hedelmistä, voimajauheista, yrteistä, jugurtista ja pähkinöistä. Sen jälkeen iso siivu huonoa omatuntoa, jonka koen avatessani tietokoneen heti aamusta. Tunti jos toinenkin vilahtaa koneella, paljolti myös turhaan netin selaamiseen. Tänä aamuna mietin, että eihän se ole ihmekään!

Olen viisitoista vuotta elämästäni käyttänyt heti aamusta asti 9 tuntia koneella; ensin opiskellessa, sitten työelämässä. Kuinka nyt yhtäkkiä osaisin loihtia sen ajan tilalle automaattisesti jotakin muuta. Olen kuitenkin vasta 5 kuukautta vanha. Viisi kuukautta sitten lopetin työt ja aloitin uuden elämän. Minun täytyy käyttää aikaani myös siihen, että opettelen päivittäisen ajankäytön uudelleen.

Tänään kysyin itseltäni, mitä haluan tehdä aamupäivän kolmella vapaalla tunnilla. Mieleni vastasi, että hyvinvointi ja terveenä pysyminen kaipaisivat nyt hidasta ja perusteellista joogaharjoitusta, sen jälkeen kupillista vihreää teetä (ai hitto, sen mie unohdin!) ja lopuksi shamanistista voimaharjoitusta. Samalla päätin, että käytän joka päivä tästä eteenpäin kaksi tuntia pyhien tekstien lukemiseen ja meditoimiseen netin sijaan.

Joogaharjoitus tuntui erityisen hyvältä. Jokainen syvä hengitys tyhjensi mieltä ja venyvä keho avautui hiljalleen, rauhoittuen lopuksi shamanistiseen harjoitukseen, jossa maan voima nousi kehoa pitkin ylöspäin energiakeskuksia avaavina ja voimistavina pyörteinä.

Jooga on liitto

Yoga-sana tarkoittaa sanskritin kielellä liittoa tai yhteyttä. Moni joogi tietääkin tämän yhteyden voivan tarkoittaa mielen ja kehon liittoa, ihmisen yhteyttä korkeampaan minäänsä, sisäiseen tietoonsa tai jumalvoimaan. Shamaanille sama asia aukenee maailman energiaverkkona, koko maailmankaikkeuden yhteytenä.

Tietäjä, joogasutrien kirjoittaja Rishi Patanjali  kuvasi joogaa “tietoisuuden liikkeiden pysäyttämiseksi.” Joogi osaa pysäyttää kehon ajatukset ja muut toiminnot niin, että hän keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. Samoin shamaani tai maagikko, joka hiljentää mielensä sisäisen dialogin ja keskittää tahtonsa yhteen asiaan. Shamanismia ja joogaa yhdistää myös elämänvoiman virtauksen edistäminen ja ylläpitäminen kehossa. Joogassa tähän on monta keinoa, mutta pääasiallisin on elämänvoiman eli pranan tuominen kehoon pranayama-hengitysharjoituksilla.

Jooga on kahdeksanosainen polku

Joogan kahdeksanosaista polkua kutsutaan termillä ashta anga. Polun neljä ensimmäistä osaa ovat fyysisiä harjoituksia: yama, niyama, asana ja pranayama. Joogaharjoitus aloitetaan yleensä asana-liikesarjoja tekemällä ja siirtymällä hiljalleen pranayama-harjoituksiin. Nämä kaksi polkua kehittävät kahta ensimmäistä eli yamaa ja niyamaa. Monelle yaman ja niyaman edustavat arvot rantautuvat asana-harjoituksen myötä elämään kuin itsestään.

Kahdeksanosaisen polun neljä viimeistä osaa ovat ihmisen sisäisiä toimintoja, joihin aiemmat neljä polkua meitä valmistavat kehoa vahvistaen ja mieltä puhdistaen. Pratyahara, dharana, dhyana ja samadhi aktivoivat sisäisiä energiakanavia sekä energiakeskuksia. Samadhin eli oivalluksen saavuttaessaan joogi kokee sisimmässään puhdasta tietoisuutta ja yhdistyy elämänenergiaan.

Tulevissa blogikirjoituksissa ajattelin ynnäillä yaman ja niyaman merkityksiä joogisesta ja shamanistisesta näkökulmasta.



2 kommenttia:

  1. Monet ihmiset luulevat joogan olevan vain fyysisen terveyden ylläpitämistä, eli ikään kuin liikunnallinen harrastus. Jooga tähtää ihmisen terveyteen, hyvinvointiin sekä fyysisen harjoituksen avulla ihmisen fyysisen terveyden ja kunnon edistämiseen. Jooga on kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkkiä fyysisiä harjoitteita.

    Joogan alkuperäinen merkitys ja tarkoitus on henkinen kasvu, jossa joogan avulla ihminen yhdistyy kaikkialla olevaan jumaluuteen itämaisten uskontojen oppien mukaisesti. Joogan avulla ihmisessä oleva henki pyrkii sielunyhteyteen maailmankaikkeuden hengen ja sielun kanssa.

    Jooga harjoitteiden ja meditaation avulla pyritään kasvamaan henkisesti, jonka kautta ihmisen tietoisuus kasvaa ja kehittyy. Joissakin joogan eri lajeissa pyritään joogan ja meditaation avulla saavuttamaan valaistumisen tila.

    Jooga ei siis ole pelkkä fyysinen harjoite, sillä joogan päämäärä on fyysisen harjoituksen ja meditaation avulla kasvaa henkisesti itämaisten uskontojen oppien mukaisesti. Edellä oleva tulisi aina muistaa silloin kun puhutaan joogasta.

    Tekstin lähde; http://koti.phnet.fi/petripaavola/jooga.html

    VastaaPoista
  2. Juuri näin! Hyvin summattu :)

    Ehkäpä ääripäissä joogisella akselilla on ns. kuntosalijooga, jossa tunneille mentäessä ohjaaja sanoo "tämä on sitten vaan ihanaa venyttelyä tytöt, ei tarvi pelätä mitään intialaisia hörhöoppeja, oon lisänny loppuun vähän zumbaa ja bailatinoa että on kivempi irrotella ennen loppurentoutusta" ja toisaalla kundaliinijooga aamusadhanoineen tai jumaluuden palvelemiseen pyrkivä bhaktijooga.

    Minun joogahistoriassa ensimmäinen kosketus joogaan tapahtui astangan avulla kansalaisopistossa, jolloin mielsin joogan asanaharjoitukseksi. Myöhemmin jooga alkoi avautui uudelleen nimenomaan joogisen filosofian ja elämäntavan kautta. Shamaanimatkoillakin koin voimakasta johdatusta joogafilosofian, Intian perinteiden ja joogan pariin. Nykyään oma asanaharjoitus on bikram-sarjaa ja silloin tällöin kundaliinisarjoja. Sivanandajooga on opettelun alla.

    Alussa tässä vielä ollaan, elämäntavat muuttuvat hiljalleen, filosofiaa omaksutaan verkkaisesti ja asanaharjoituksissa pylleröidään välillä paremmin, yleensä huonommin :)

    VastaaPoista