Puhtia kaamokseen

Eipä täällä Helsingissä voi oikein kaamoksesta puhua, kun aurinko paistelee rapean ensilumen päälle nelisen tuntia päivässä. Lapissa kotipuolessa aurinko ei nouse keskitalvella ollenkaan. Pimeys sävyttyy siniseksi hehkuksi keskipäivällä. Mutta jaksaapa se etelän loskakin pistää mielen martaaksi, eteenkin jos vesisade huputtaa taivaan mustilla pilvillä päiväkausiksi.

Ja kansa aateloi synkimmän keskitalven kinkulla, pipareilla ja suklaalla innostuen kevätpuolella kinkunsulatusjumpista. Taisiisjos silloin jaksaa enää tassua nostaa, kun tekee mieli kääntää turvonnutta kylkeä. Kaamoskauteen voi varautua reippailemalla läpi pimeimmän kauden ja vaihtamalla kinkut piristävämpään muonaan. Eikö? Jooko? Ehkä? No sen päättää jokainen itse. Tämä meikäläisen itse valitsi tänään näin:

Aamu:

pieni venyttely sängystä noustessa

kauramuroja mantelimaidolla
vähärasvaista mustikkarahkaa

Keskipäivä:

2 seitanhampurilaista ja liikaa majoneesia

4 km sauvakävelyä
9 km keskiraskasta pyöräilyä

30 min raskaahkoa sivanandajoogaa

Välipala:
sitruunamelissa-piparminttu-rautayrttiteetä

Päivällinen:

tervanmakuisia yrtti-uunijuureksia
jänistä punaviini-puolukkakastikkeessa

vihersalaattia ja mozzarellaa

karpalohilloketta

suklaarakeita ja punaviiniä jälkkäriksi

Ilta:

psyllium-kuitulimaa hoivaamaan masua

luonnonjugurttia hillakiisselillä
päivällä leivottuja kaura-valkosipulisämpylöitä ja konjakkimarinoitua lohta

15 min meditointia

30 min piikkimatolla makoilua

Tavoite: 10 tuntia yöunta viileäksi tuuletussa makuuhuoneessa, aamulla viherpirtelöä nassuun ja uimahallille vesijuoksemaan sekä nauttimaan eucalyptushöyryisistä löylyistä. Loppuviikolla on kolmen päivän joogaretriitti, jonka aikana on luvassa tehomyllytys keholle sekä rauhallisia ja dynaamisia meditaatioita.